Kaikki opiskelemaan kemiaa!
7.3.2016 | Rosa Haapala ja Essi Halonen
Pääsin pitämään ensimmäistä kertaa kemian tutkinto-ohjelman esittelyn yhdeksäsluokkalaisille. Oli jännä koittaa miettiä mitä sen ikäisille kannattaisi kertoa, koska osa ei ollut vielä edes varma lukioon menosta saatikka sitten yliopistoon tulosta.
Yritin siis keskittyä enemmän kertomaan siitä miksi lukiossa kannattaisi keskittyä opiskelemaan juuri kemiaa. Osasta oppilaista näki heti, että ei kiinnosta yhtään minä meen amikseen moro, mutta muutamista näki selvästi, että varsinkin lukion opintovalinnat kiinnostivat. Tällä kertaa jäi eniten mukava fiilis itselle, sillä lukioesittelyissä tuntuu välillä, että pitää liikaa painostaa tulemaan kemialle, mutta nyt sai vain kertoa miksi kemiaa kannattaa ylipäätään opiskella ja miten se auttaa jatkossa. Toisaalta tuskinpa kukaan lukiolainenkaan kemiaa valitsee vain jonkun esittelijän sanomisten perusteella :D Ja tottahan se on, että perus duunarihommat vähenee jatkuvasti eli valittavana alkaa enää olla palvelualat ja sitten uudet innovaatiot.
Vaikka itsellä nyt opinnot lähestyvät loppua ja valmistuminen olisi mielessä jo ensi jouluksi, niin kiukuttaa nykyisten ja varsinkin tulevien opiskelijoiden puolesta tuo opintotuen leikkaus. Minulla on itsellä ollut harvinaisen hyvä tuuri, sillä olen saanut kesätöitä joka kesä paitsi nyt tuleva kesä näyttää sen puolesta melko synkältä. Ja juurikin noiden kesätyörahojen avulla olen selvinnyt ilman opintolainaa, mistä olen todella ylpeä. Olisi aika kurja jos ensimmäisestä oikeasta palkasta menisi heti siivu lainojen maksamiseen. Laskeskelinkin huvikseni, että jos opintotukea ei olisi lainkaan olemassa enkä olisi saanut kesätöitä yhtenäkään kesänä, olisi minulla nyt tässä vaiheessa lainaa huimat 50 000 €. Kuulostaa ihan järkyttävän isolta summalta, mutta kun sen jakaa viidelle opiskeluvuodelle se on vain 10 000 € per vuosi eli reilu 800 € kuukausi. Myönnettäköön, jos opintotukea ei olisi eikä töitä ollut niin en ihan noin laveasti olisi elellyt, mutta varmasti olisin tarvinnut vanhempien apua, koska omalla paikkakunnalla opiskelu ja äidin helmoissa asustelu ei olisi onnistunut.
No ettei aivan synkistelyksi mene niin vuosijuhlatoimikunnalla rullaa hyvin. Kaikki paikat on saatu vuokrattua ja sponsorirahoja alkaa jo pikkuhiljaa kilistä tilille. Viskien maisteluilta oli ihan menestys ja seuraavana vuorossa on pullakahvittelua maaliskuun puolivälissä. Yksikään yritys ei ole vielä innostunut meidän vuosijuhlalehteen kirjoittaa, mutta kyllähän me sinne sitten hassuja opiskelijajuttuja keksitään niiden edestä. Minusta nyt sitten kuitenkin leipoutui meidän varainhoitaja mistä en kovin riemuissani ole ja suoraan sanottuna vähän pelottaa muistanko ollenkaan miten se homma piti ylipäätään hoitaa. No eiköhän se tästä lutviudu, kun pääsee työn touhuun.
Pakko vielä höpöttää jotain meidän koirasta, kun en ole muistanut ottaa mitään kouluaiheisia kuvia. Piki noutaa jo aivan mahtavasti damia (ks. kuva) sekä pyyn siipiä. Nimenomaan noutaa ja tuo luo, mutta eipä anna takaisin. Kantaa myös lehteä sisälle ja kaikkea lattialta löytyvää suussaan. Tästä intoutuneena annettiin sen yksi päivä kantaa pyyn siipi metsästä harjoitusten jälkeen kotiin. Oikein hienosti sitä kantoikin, mutta kotiovella olikin vain muutama höyhen jäljellä. Hupsis! Taisi mennä pyyn siipi parempiin suihin…
Kiireinen kevät siis jatkuu, mutta eipä siitä lannistuta! Aurinkoakin näkee jo ihan kiitettävästi ja kesä tulla huristelee. Siispä mukavaa kevättä kaikille ja koululaisille vielä kannustus jaksaa jaksaa!
-Rosa
Ei kommentteja artikkelille “Kaikki opiskelemaan kemiaa!”
