PahkiSpeksi ja tukevia mandariineja

27.4.2016 | Rosa Haapala ja Essi Halonen

Maisterin lisäksi tarinassa esiintyi yli-innokas fuksi Orvokki, hieman alkoholisoitunut pro eli pienryhmänohjaaja sekä kelaakeja. Kelaakit olivat Kelan ilkeitä kätyreitä, jotka partioivat yliopiston käytävillä ahdistellen opiskelijoita suorittamaan opintoja nopeampaa ja eväsivät heidän oikeuksiaan, kuten opiskelijahintaista ruokailua, mikäli opiskelunopeusvaatimukset eivät täyttyneet. Maisterilla oli käytössään aikakone Retardis, jolla hän pystyi pakoilemaan kelaakeja. Tarina pääsi vauhtiin, kun Maisteri ja Orvokki pakenivat kelaakeja antiikin Kreikkaan ja tapasivat pro:ta muistuttavan Platonin, runoilija Saphoen ja yleisneron Leonardo Da Vincin. Juoni oli melko polveileva, mutta lyhykäisyydessään maisteri ja Orvokki onnistuivat häiritsemään aikajatkumoa, jonka seurauksena tulevaisuus oli opiskelijoille entistä karumpi kelaakkien saatua totaalisen vallan. Lopulta päivä saatiin pelastettua, mutta maisteri joutui luopumaan ikuisen opiskelijan roolistaan. Erittäin traagista siis, mutta esitys oli todella hauska. Spekseissä ideana on, että yleisö saa keskeyttää esityksen ja pyytää näyttelijöitä tekemään kohtauksen uudestaan haluamallaan tavalla, esim. viekkaammin tai kovaäänisemmin. Yleisö olikin erittäin aktiivinen, joten esitys kesti huimat 4 tuntia. HUH! Oli jo lopussa selkä kipeä, koska tuolit eivät olleet kovin mukavat. Mutta menen ensi kerralla ehdottomasti uudestaan, jos vain onnistun saamaan liput!

No jos opiskelijoilla menee huonosti, niin eipä kovin hyvin mene kyllä yliopistollakaan. Yksi päivä yliopistolla jaettiin opiskelijoille mandariineja, joissa pyydettiin tukemaan yliopistoa rahallisesti… Varmaan jonkun mielestä tosi hyvä idea, mutta en usko, että lahjoituksia tuli edes mandariinien kulujen kattamisen verran. Itseäni ei oikein innosta lahjoittaa, sillä olen joka vuosi ylittänyt 55 opintopisteen rajan ja siten yliopisto on saanut sen 5000 vai 10000 vai paljonko se nyt onkaan. Toisaalta olen jaksanut olla kesätöissä ja auttaa vaihtareita viime vuonna niin ahkerasti, että jouduin palauttamaan opintotukia. Ymmärrän toisaalta, että on tuloraja jolla pyritään vauhdittamaan opintoja, mutta eikö se riittäisi, että ilman opintojen etenemistä ei saa opintotukea. Vääryyttä, vääryyttä kaikkialla! :D Alkaa tässä jo pohtimaan, että kannattaako tänne Suomeen jäädä töihin, kun opettajien palkoistakin leikataan. Itärajalta myydään Suomenmaata venäläisille, sähköyhtiöt ulkomaille ja nyt kiitos uuden metsähallituslain Suomen ihmisoikeusjutut ei ole kunnossa ja luonnonpuistot sekä suojelualueet on vaarassa joutua talouskäyttöön. Vaikka talous onkin heikossa jamassa, niin en usko, että tämmöinen lyhytnäköinen myyntipolitiikka tulee tilannetta korjaamaan. Sehän olisi melkein kuin vähätuloinen opiskelija myisi tuolin ja leivänpaahtimen, jotta saa sähkölaskun maksettua. Auttaa sen yhden kuukauden, mutta ei sitä myymistä kauaa riitä.

Itse voin onneksi lohduttautua sillä, että opinnot ovat pian ohi ja omien lapsien yliopistoon menoon on vielä ainakin 20 vuotta, mihin mennessä paljon ehtii tapahtua. Valmistumisesta puheen ollen tällä viikolla on viimeinen fysiikan tentti ikinä, jos siis pääsen sen läpi. Sitten vielä vähän matematiikkaa ja kemiaa niin josko ne maisterin paperit joskus saa käteen. Opiskelua ei kyllä tule ikävä, mutta oman työskentelyn suunnittelua ja hauskoja tapahtumia kyllä. Vaihtareiden kanssa pidettiin viime viikolla syöpöttelyilta yhdessä. Tehtiin pizzaa, tortilloja ja lättyjä ja höpötettiin hassuja juttuja. Tämä juuri on parasta opiskelussa, sillä muihin ihmisiin on helppo tutustua ja pakollisia luentoja lukuun ottamatta voit valita opiskeluajan itse. Minulle sopii parhaiten päivä- ja iltatyöskentely, sillä aamulla ei vain aivot tahdo toimia. Taukojakin saa pidettyä aina, kun algebra alkaa valua jo korvista ja nenästä ulos tai kun fysiikan luonnonlait alkaa kiristämään ohimoita. Onneksi ”kesälomaankin” on enää vain pari viikkoa, mutta loma sujuu tutusti taas sinkkiä valaen Kokkolassa.

Mukavaa kevättä ja vapun aikaa kaikille!

-Rosa