Haastattelimme omaopettajaamme Jari Päkkilää. Jari toimii yliopisto-opettajana ja on opettanut tilastotiedettä Oulun yliopistossa jo noin 20 vuotta. Keskityimme kysymyksissä hänen kurssikäytäntöihinsä ja tapaansa opettaa matematiikkaa yliopistossa.
Mitä kuuluu yliopisto-opettajan tehtäviin?
Minun työnkuvaani kuuluu tilastotieteen peruskurssien ja aineopintotason kurssien opettaminen. Lisäksi tietenkin jonkin verran täytyy tehdä tutkimustyötä sivussa.
Minkälainen koulutus sinulla on?
Lukion jälkeen opiskelin täällä Oulun yliopistossa tilastotieteen linjalla filosofian maisteriksi.
Mitä kursseja opetat?
Kurssien nimet muuttuvat ajan kuluessa, mutta pääsisällöt pysyvät suunnilleen samoina. Tänä keväänä opetan tilastotieteen johdanto- ja jatkokurssia. Kursseille osallistuvat ovat opiskelijoita, jotka eivät lue tilastotiedettä tai matematiikkaa pääaineena. Pääasiassa he ovat kemian, biologian, maantieteen ja taloustieteen opiskelijoita. Lisäksi pidän tilastotieteen Proseminaaria, jossa tietenkin on pääaineopiskelijoita mukana. Syyslukukaudella oma pääkurssini on Data-analyysin perusmenetelmät, joka on matematiikan ja tilastotieteen pääaineopiskelijoille suunnattu kurssi. Syksyllä pyöritän myös Tilastotiedettä taloustieteilijöille -kurssia.
Millainen on luentojesi rakenne, painotatko teoriaa vai esimerkkejä?
Se tietysti riippuu aina aiheesta, mutta sanoisin, että mitä vaikeampi aihe, niin sitä tärkeämpiä esimerkit ovat. Suosin käytännön esimerkkejä. Erityisesti soveltajien kursseilla käydään läpi esimerkkejä; ne ovat edellytys oppimiselle.
Suunnitteletko etukäteen, mitä käyt luennoilla läpi?
Totta kai. Vuosi vuodelta ehkä suunnittelen vähemmän ja sävellän enemmän. Ilman muuta pitää kuitenkin aina suunnitella jonkin verran etukäteen.
Oletko kokeillut erilaisia luentomenetelmiä?
Jossain määrin on tullut kokeiltua kaikenlaista. Massakursseilla on vaan se ongelma, että osallistujia on suunnilleen 150, ja niillä osallistuvaa opetusta on haastava toteuttaa. Se meinaa mennä minun ja muutaman opiskelijan vuoropuheluksi, eikä siitä tunnu olevan hyötyä kaikille. Yleensä luentoni ovat aika perinteisiä; videotykin ja piirtoheittimen kautta tulee esitettyä opetusmateriaalia.
Onko tapasi opettaa muuttunut ajan saatossa, jos on niin miten?
Tekniikkaa tulee koko ajan enemmän ja sitä voi nykyään hyödyntää luennoilla. Jotain internet-sovelluksia olen käyttänyt. Esimerkiksi Socrativessa voi tehdä monivalintakysymyksiä, joiden vastauksia opiskelijat voivat äänestää omilla laitteillaan ja nämä äänestystulokset päivittyvät automaattisesti videotykille. Näin opiskelijat lähtevät hyvin mukaan. Perusidea ei kuitenkaan muutu ja opetettavat asiat ovat samoja.
Kuinka paljon kirjoitat muistiinpanoja taululle opiskelijoiden kopioitavaksi?
Esimerkit kirjoitan mieluummin piirtoheittimelle kuin näytän valmiina tykiltä. Siten luennoilla säilyy hyvä opetusrytmi.
Millaiset harjoitukset kursseillasi on, jos niitä pidetään?
Lähinnä laskupäivätyyppisiä harjoituksia, jotta opiskelijat tekisivät paikan päällä mahdollisimman paljon itse. Minä ja muut harjoitusten vetäjät olemme paikalla auttamassa tarpeen tullen. Tilastotieteessä yleensä erikoisuutena ovat mikroluokkaharjoitukset, jotka ovat täysin erilliset muista harjoituksista.
Saako harjoituksista lisäpisteitä?
Se vaihtelee kursseittain. Soveltajien kursseilla saa, ja sillä yritetään motivoida opiskelijoita laskemaan itse.
Keräätkö yleensä palautetta kurssien lopussa?
Käytännössä aina kurssin päätteeksi. Tentin yhteydessä on palautelomake, jonka saa palauttaa nimettömänä.
Miten hyödynnät saamaasi palautetta?
Jos jostakin asiasta tulee enemmän palautetta, niin siihen pitää tietenkin reagoida, mutta jos 150 opiskelijasta vain yksi huomauttaa jostakin, niin se ehkä jää huomiotta.
Tuleeko sinulle vielä mieleen jotain, mistä haluaisit erikseen mainita?
Jaa, tuleville opettajille… Riippuu paljon siitä, missä yksikössä opettaa, että millaista opetustyö on. Yliopistossa haaste suurilla kursseilla on se, että perustaso matematiikan osaamisessa vaihtelee aivan valtavan paljon. Heikoimmilla opiskelijoilla voi olla 20 vuotta aikaa lukio-opinnoista, eivätkä he ole käyttäneet matikkaa sinä aikana ollenkaan. Parhaat opiskelijat pärjäisivät hyvin myös pääaineopiskelijoina. Pitää olla luova, jotta luennot olisivat kaikille mielekkäitä. Uskon, että lukio- tai peruskouluopettajan rooli on varmasti hyvin erilainen kuin yliopisto-opettajalla, joten enempää en osaa neuvoa.
