Peruskouluissa matematiikan opiskelu vie suuren osan pakollisten aineiden tunneista. Yhdessä fysiikan ja kemian opintomäärien kanssa joutuvat peruskoulun oppilaat käyttämään valtavan osan opiskeluajastaan luonnontieteiden parissa. Eikä turhaan, sillä luonnontieteet ovat tärkeä osa lähes kaikkia jatko-opintojen aloja. Luonnontieteet myös auttavat meitä ymmärtämään ympäröivää maailmaamme.
Uusimmat opetussuunnitelmat ovat muokanneet perinteisiä tapoja opettaa luonnontieteitä ja matematiikkaa sekä peruskouluissa että lukioissa. Uusin opetussuunnitelma pakottaa oppiainerajoja rikkovaan opetukseen, sekä tietotekniikan laajempaan hyödyntämiseen.
Haastattelimme Oulun yliopistosta vasta valmistunutta matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajaa Rosa-Maria Haapalaa, ja pyysimme häntä kertomaan matematiikan opetuksesta, opettajan töiden hakemisesta, sekä uuden opetussuunnitelman vaikutuksista luonnontieteellisten aineiden opettajan työhön. Tavoitteenamme oli saada selville mitä meitä nykyisiä aineenopettajaopiskelijoita tulee odottamaan valmistumisemme jälkeen.
Hei Rosa! Kertoisitko hieman itsestäsi?
Olen 25-vuotias 2017 keväällä valmistunut filosofian maisteri. Pääaineenani oli kemia, sivuaineina biokemia, fysiikka, matematiikka ja pedagogiset opinnot. Suoritin siis sekä kemistin että aineenopettajan pätevyyden. Tällä hetkellä sijaistan Oulun aikuislukiossa matemaattisten aineiden opettajaa. Syksyllä aloitan yläkoulun matemaattisten aineiden opettajan virassa.
Suosikkiaineesi ja unelma-ammattisi peruskoulussa?
Peruskoulussa pidin oikeastaan kaikista aineista (paitsi kotitaloudesta). Unelma-ammattini oli eläinlääkäri, mutta viikon työkokeilu pieneläinlääkärin avustajana avasi silmäni työn henkisestä raskaudesta.
Miksi valitsit luonnontieteiden ja matematiikan opiskelun?
Vaikken halunnutkaan eläinlääkäriksi esim. lääkekehitys ja tutkimustyö kiinnostivat. Realiteetti tutkijan työn pätkäluonteesta ja työskentelyn yksinäisyydestä ohjasi mielenkiinnon aineenopettajalinjalle. Tahdoin opetuspätevyyden kaikkiin luonnontieteellisiin aineisiin. Biologian pätevyyden opiskelu on vielä harkinnassa.
Kuinka paljon sinulla on kokemusta luonnontieteellisten aineiden opettajana olemisesta?
Työkokemusta yläasteelta ja lukiosta minulla on noin 2 kk.
Kertoisitko hieman matematiikan opettajien työllisyystilanteesta? Minkälainen työnhakuprosessi oli?
Aineenopettajien työt haetaan pääasiassa Kuntarekryn kautta. Hakemuksia lähetin valmistumiseni jälkeen helmikuun alusta lähtien. Ensimmäinen haastattelukutsu tuli maaliskuun puolivälissä. Ehdin käydä kolmessa haastattelussa kunnes minut valittiin virkaan. Tämän jälkeen en ole hakemuksia lähettänyt, ja olen kieltäytynyt neljästä haastattelusta. Kaikkiaan ehdin hakemuksia lähettää noin 80 kpl. Tiivistetysti voisi sanoa, että paikkoja on paljon, kunhan on valmis lähtemään Oulun ulkopuolelle.
Kertoisitko hieman työhaastatteluista? Minkälaisiin kysymyksiin työnhakuprosessissa tulisi valmistautua?
Kysymyksiä on paljon laidasta laitaan. Vinkkinä voisin sanoa, että mieti vähintään kolme hyvää ja kolme huonoa puolta itsestäsi opettajana. Ole valmis vastaamaan myös millaisen esimiehen toivoisit saavasi, sekä kertomaan alaistaidoistasi. Nyt opetussuunnitelman muuttuessa on hyvä olla valmiina omia ideoita ainerajoja ylittävistä kursseista, sekä digitalisaation hyödyntämisestä opetuksessa. Mieti myös valmiiksi miten kuvailisit sinun mielestä hyvin onnistunutta tuntia. Kaikkiin kysymyksiin ei voi valmistautua esim. eräs kysymys oli miten lisäisit yläkoululaisille yhden tunnin liikuntaa viikossa. Siinä hetkessä idean keksiminen voi olla melko haastavaa. Kannattaa myös miettiä valmiiksi mitä voit itse kysyä haastattelijalta kyseisestä työpaikasta.
Millä tasolla opetat mieluiten? (yläaste, lukio yms.)
Vähäisen työkokemuksen vuoksi en ole vielä lopullista päätöstä tehnyt. Yläkoulun haasteena on kasvatustyö ja eriyttäminen, sillä on todella eritasoisia oppilaita. Lukiossa Yo-kokeiden ja vanhempien paine aiheuttaa oppilaiden jaksamisen loppumista ja opetustyön rankentumista.
Miten matematiikan opetus on muuttunut omasta opiskeluajasta?
Tietotekniikan käyttö opetuksessa on lisääntynyt.
Onko opetuksessa ilmennyt ongelmia? Ovatko jotkin laskut olleet jopa sinulle liian haastavia, ettet ole osannut ratkaista tai neuvoa heti?
Ei varsinaisesti, mutta työkokemusta on edelleen melko vähän. Varmuuden vuoksi mahdollisuuksien mukaan pidän ratkaisukirjan ja netin lähettyvillä tiedonhakua varten.
Mitkä opetus menetelmät olet todennut omassa opetuksessasi toimiviksi? Mitkä huonommiksi?
Mielelläni käyttäisin ongelmalähtöistä ja tutkivaa oppimista. Mutta ryhmästä ja opiskeltavasta asiasta riippuen se ei aina ole paras vaihtoehto. Kalvosulkeiset/luennointi on vähiten motivoiva ja innostava opetustapa. Valitettavasti yläkoulussa kaikki eivät vielä ole kykeneviä itsenäiseen ajatteluun ja työskentelyyn, minkä seurauksena oppilaasta lähtevä opiskelu ei ole aina mahdollista.
Onko opettajanhuone paikka, jossa voit olla ihan rennosti vai tunnetko kuulumattomuuden tunnetta?
Sijaisuuksien lyhyyden vuoksi en ole vielä päässyt varsinaisesti porukkaan mukaan, mutta aina on positiivisesti otettu vastaan. Ehkä kun syksyllä pääsen omaan virkaan, niin pääsen tutustumaan paremmin työkavereihin.
Lopuksi, mitä vinkkejä haluaisit antaa tuleville luonnontieteellisten aineiden aineenopettajaopiskelijoille opiskeluun/työelämään liittyen?
Työnhaussa avoin hakemus, jossa kerrot omat vahvuutesi ja tavoitteesi hakemassasi työssä on osoittautunut eduksi työnhakuprosessissa. Toimiessasi sijaisena useimmat opettajat jättävät käytettäväksesi valmiit muistiinpanot ja suunnitelmat, sekä odottavat sinun toimivan kuin klooni itse opettajasta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska jokaisella on oma luontainen opetustyylinsä, jota kannattaa mahdollisuuksien mukaan lähteä etsimään heti uran alusta lähtien.
