Toivon Agenda 2030 – oululaiset lapset ja nuoret paremman huomisen puolesta

torstaina 31. toukokuuta 2018 | | Ei kommentteja

Oulun teatterilla ja kaupunginkirjastossa oli tiistaina 29.5.2018 maailmaa parantava tunnelma, kun lapset ja nuoret Oulun seudulta tutustuivat kestävän kehityksen teemoihin Toivon Agenda 2030 -tapahtumassa. Tapahtuma oli lasten ja nuorten itsensä suunnittelema ja toteuttama voimannäyte paremman huomisen puolesta. Tapahtumassa tutustuttiin Agenda 2030 tavoitteisiin mielikuvituksellisilla ja monipuolisilla tapahtumapisteillä. Tapahtuman yhteydessä oli myös Mahdollisuuksien tori, jossa useat yhdistykset ja järjestöt toivat esille globaaliin vastuuseen ja kansalaistoimintaan liittyviä teemoja.

Mikä Agenda?

Agenda 2030 on vuonna 2015 solmittu, kaikkia YK:n jäsenvaltioita koskeva sopimus, johon kirjatuilla tavoitteilla pyritään tekemään maailmasta parempi paikka. Kestävän kehityksen tavoitteissa huomioidaan niin ekologinen, kuin kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys sekä ihmisoikeudet. Tavoitteet ovat universaaleja eli ne kuuluvat kaikille meille ja ne kaikki myös linkittyvät toisiinsa.

”Agenda tehdään yhdessä”

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä avasi tapahtuman kertomalla Agendan tavoitteista. Valtion puolesta tervehdyksensä tapahtumaan toivat valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Sami Pirkkala ja Opetushallituksen opetusneuvos Jukka Tulivuori. Pirkkala kertoi kestävän kehityksen sitoumuksesta; kuinka valtion ja kuntien lisäksi ihan jokainen meistä voi osallistua sitoutumalla muuttamaan omaa toimintaansa edes pienin askelin. Hän kehotti lapsia myös kyseenalaistamaan vanhempiensa ja koulun toimintatavat, jotka eivät aina ole kestävän kehityksen mukaisia. Tulivuori antoi tunnustusta Oululle jo tähän mennessä toteutetuista asioista, kuten kestävän kehityksen oppimispolku ja Toivon Agenda -tapahtuma, toteamalla: ”Muut voivat ottaa oppia Oulusta.”

Tunnelmaa keventämässä lavalla kuultiin myös upeaa musisointia muun muassa Jukka Takalon, musiikkiryhmä Estottomien ja Laanilan koulun musiikkiluokan esittäminä. Oulun teatterissa esitykset jatkuivat koko tapahtuman ajan. Kirjastossa puolestaan oli tarjolla satunurkkaa, taikurishowta ja Laanilan koulun oppilaiden tuottama näytelmä ”Kuka pelkää roskajengiä?”. Näytelmässä välitettiin kekseliäällä tavalla nuorelle yleisölle sanomaa jätteiden lajittelusta, metsänhakkuista ja roskaamisen vaikutuksista luontoon.

Laanilan koulun musiikkiluokkalaiset esittivät mm. kappaleet Tuntematon ja Sweet child o’ mine.
Roskat kuuluvat roskikseen ja eläimet tarvitsevat puhtaan luonnon. ”Kuka pelkää roskajengiä?” -näytelmässä heiteltiin roskien lisäksi myös kärrynpyöriä.
Kierrätysmateriaaleja, tulevaisuuden toiveita ja maailman pisin karvamato

Agenda 2030 -sopimuksen 17 päätavoitetta olivat selkeästi esillä tapahtumapisteillä. Tapahtumassa korostuivat erityisesti roskaamisen vaikutukset, eriarvoisuuden vähentäminen sekä lasten toiveet ja -oikeudet. Pateniemen yläkoulun oppilaat järjestivät tapahtumassa kierrätyskilpailun, jossa nopeimmin oikein roskat lajitellut kilpailija palkittiin. Oulunlahden koulun oppilaat olivat puolestaan ideoineet noppapelin eriarvoisuuden vähentämisen teemalla. Opettavaisessa pelissä demonstroitiin sitä, kuinka ihmisen tulevaisuus määräytyykin ”arvan varassa” sen mukaan, minnepäin maailmaa ja kuinka rikkaaseen perheeseen olet sattunut syntymään. Eriarvoisuus on epäreilua.

Noppapelin jälkeen sai purkista nostaa itselleen mietelauseen. Yksi niistä kuului: ”Se, joka vaatii paljon itseltään ja odottaa muilta vähän, välttyy mielipahalta.” – Kungfutse

Monessa toimintapisteessä mukana olleella Laanilan koululla oli kirjastossa käynnissä maailmanennätyksen rikkominen: maailman pisimmän karvamadon punonta. Karvamatoa oli käynyt punomassa kaikenikäisiä oppilaita useasta koulusta. Tuolloin madon pituus oli noin 6 metriä, mutta ahkera punominen jatkui läpi tapahtuman. Laanilan koulun opettajien mukaan karvamato jää ensin kirjastoon, mutta jatkaa (voitto)kulkuaan ja pituutensa kasvattamista muiden tapahtumien yhteydessä. Maailmanennätys on muuten taattu, koska tämä on ensimmäinen kerta, kun sitä yritetään! Mutta miksi juuri Laanilan koulu on järjestänyt näin monta eri toimintapistettä? ”Laanilassa vaan kaikki opettajat ja oppilaat lähtevät aina innolla juttuihin mukaan!”, kuului iloisesti opettajien vastaus.

Karvamadon punonta oli todella helppoa ja rentouttavaa ajanvietettä.

Oulun ensi- ja turvakoti ry oli toteuttanut pihalle Lasten oikeuksien polun. Viidellä toiminnallisella rastilla heräteltiin ajattelemaan, mitä kaikkea lasten oikeudet sisältävät, miten lapsi saa äänensä kuuluviin ja miten lapsiystävällisyys toteutuu. Tehtävien päätteeksi lapset saivat lähettää matkaan oman toiveensa vuodelle 2030 saippuakuplien mukana.

Lasten oikeuksien polku.
Lapsella on oikeus nimeen.
Toiveiden kuplat.

Iltapäivää kohden piha-alue muuttui entistä värikkäämmäksi lasten tekemien kukkaistutusten ansiosta. Tapahtuman jälkeen kesäkukat matkaavat kaunistamaan lasten liikennepuistoa. Toivon Agenda 2030 oli kaiken kaikkiaan värikäs, ajatuksia herättävä ja opettavainen hyvän mielen tapahtuma. Oululaisten lasten ja nuorten kekseliäisyys ja aktiivisuus tuo todellakin uskon parempaan huomiseen!

Lapset opettelivat kukkien istuttamista.
Lopputuloksena kauniita väriläiskiä.
Oulun steinerkoulun kierrätysmateriaaleista rakennetut hyönteishotellit.
Jokainen halukas sai rakentaa oman hotellinsa tapahtumaan tuoduista materiaaleista.
Agenda-bus
Eskareiden tulevaisuuden toiveita.
4H Oulun luontobingo.

 


Merja Vaaramaa on koulutukseltaan luonnonmaantieteilijä ja työskentelee suunnittelijana OuLUMA-keskuksessa.

Ei kommentteja artikkelille “Toivon Agenda 2030 – oululaiset lapset ja nuoret paremman huomisen puolesta

Kirjoita kommentti