Oulun yliopiston LUMA-keskuksella oli kunnia saada Avoin Tiedeteatteri vieraakseen 18.-19.10.2018. Tiedeteatterin esitykset pidettiin Ritaharjun ja Talvikankaan kouluissa. Yleisönä toimivat Ritaharjun koulun 5. ja 7. luokan sekä Talvikankaan koulun 4. ja 6. luokan oppilaat. Tiedeteatteri on Laura ja Veikko Sariolan toteuttama ja Kulttuurirahaston tukema hanke. Esitys kulkee nimellä ”Kuinka tietokone ajattelee?”. Siinä opetellaan digitaalitekniikan perusteita ja rakennetaan yhdessä yksinkertainen yhteenlaskukone. Esitys on suunnattu 10-vuotiaista ylöspäin.
Mistä idea Tiedeteatteriin?
Yliopistoluennot voivat monien opiskelijoiden mielestä olla tylsiä ja sen vuoksi luennot usein jätetään väliin. Esityksen käsikirjoittaja ja esiintyjä, apulaisprofessori Veikko Sariola Tampereen Teknillisestä yliopistosta halusi ratkaista tämän ongelman ja mietti, miten tehdä mahdollisimman mielenkiintoinen luento. Aiheen hän keksi ajattelemalla, mikä on modernin tekniikan suurin saavutus. Sehän on kännykkä! Ja se on kaikilla aina mukana. Veikko halusi tehdä esityksen kännykän toiminnasta, mutta aihe osoittautui liian laajaksi mahdutettavaksi tunnin pituiseen esitykseen. Niinpä hän pilkkoi aiheen pienempiin osiin ja näin syntyi ”Kuinka tietokone ajattelee?”.
Esityksen visuaalinen ilme ja lavastus on lavastaja, nukentekijä Laura Sariolan käsialaa. ”Lapset osaavat jo 3-vuotiaana käyttää uskomattoman hyvin älylaitteita, kuten tablettia, mutta he eivät tiedä, kuinka laitteet toimivat. Koulussa tietokoneen toimintaperiaatetta opetetaan vasta hieman vanhemmille lapsille. Tämän ikäiset lapset ovat kuitenkin hyvin vastaanottavassa iässä, joten halusimme tehdä esityksen heille.”, Laura toteaa ideasta esityksen taustalla. ”Tavoite on saavutettu, jos yksikin lapsi innostuu rakentamaan oman tietokoneen”, Lauraa jatkaa iloisesti hymyillen.
Tietokone rakentuu lampuista ja neljästä lapsesta
Esitys opettaa selkeällä ja havainnollisella tavalla tietokoneen toimintaa. Käsitteet binäärijärjestelmä, bitti, transistori ja looginen portti tulevat tutuiksi. Esityksessä lähdetään liikkeelle tietokoneen ajatuksista, jotka ovat binäärisiä. Sitä havainnollistetaan sytyttämällä ja sammuttamalla lamppuja. Esitys on alusta loppuun hyvin vuorovaikutteinen; oppilaat saavat vastata kysymyksiin tuon tuostakin. Veikon kysyessä vapaaehtoisia avustajia, käsiä nousee pystyyn enemmän kuin lavalle mahtuu avustajia. Neljä innokasta pääsee lavalle toimimaan elektronisina portteina.
Esityksen rekvisiitta lisääntyy esityksen edetessä, kun tietokoneen rakentamiseen otetaan mukaan transistorit, loogiset portit ja summaajat. Lopulta yhteenlaskukone on valmis ja tauluilla olevat lamput syttyvät oikeissa kohtaa summan merkiksi. Esityksen lopuksi Veikko vastailee oppilaiden esittämiin kysymyksiin: ”Kuinka monta tuollaista konetta tarvii, että voi laskea sentiljoonaan asti? Paljonko tuollaisen koneen rakentaminen maksaa? Voiko tuolla pelata Minecraftia? Kauanko olet opiskellut?”
Jäämme odottelemaan esitykselle mahdollista jatko-osaa. Tiedeteatterin esitykset kouluille tarjosi Oulun yliopiston LUMA-keskus OuLUMA.
