Herättävätkö ilmastonmuutos ja ympäristöasiat kysymyksiä teidän luokassa? Tuntuuko siltä, että ilmassa on paljon epätietoisuutta, ilmastoahdistustakin, joiden käsittelemiseksi tarvittaisiin erilaisia työkaluja? Kaipaavatko oppilaat kokonaiskäsitystä siitä, miten asiat toimivat, ihan jokaisen lähipiirissä, omassa kotikaupungissa? Jos oppitunneilla on noussut esiin tämänkaltaisia kysymyksiä, meillä voi olla tarjolla ratkaisu, joka mahdollistaa niihin perehtymisen vähemmän perinteisellä tavalla. Sen sijaan, että oppilaat perehtyisivät näihin asioihin tavallisilla oppitunneilla, mitä jos heidän annettaisiin rakentaa oma unelmakaupunkinsa Ekokaupunkipelin puitteissa? Peli on erilainen oppimistapahtuma oppilaille ja sen avulla oppilaat saavat myös kokonaisvaltaisemman kuvan kaupunkien toiminnasta ja kuinka me voisimme huomioida ympäristön paremmin.

Pelin historia

Ekokaupunkipeli on laadittu Oulun yliopistossa ja pelin ylläpidosta vastaa Vesi-, Energia- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä. Tätä peliä ei olisi syntynyt ilman Barentsin alueen ympäristötekniikan kansainvälistä maisteriohjelmaa (Barents Environmental Engineering – BEE), joka käynnistyi vuonna 2009 Oulun yliopistossa. Alkusysäyksen pelin kehittämiseksi antoivat kaksi tästä ohjelmasta valmistunutta opiskelijaa, Jean-Nicolas Louis ja Antonio Caló. Jean ja Antonio suorittivat edellä mainittuun opinto-ohjelmaan sisältyvän kurssin, jolla opiskelijat perehtyivät eri Barentsin alueella sijaitseviin kaupunkeihin ja kehittivät niille oman visionsa tulevaisuuden vihreinä ekokaupunkeina. Tästä harjoitustehtävästä muotoutui eri vaiheiden jälkeen ekokaupunkipeli, jota pelattiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2012 osana “Oulanka-seminaaria”. Tämä tilaisuus oli osa BEE-ohjelman Barentsin alueen ympäristöongelmat -kurssia, joka järjestettiin “Suomalais-venäläiset yhteiset maisteriohjelmat ympäristötekniikka ja sosiaalityö” (SYMO)-projektin puitteissa.

Kun Oulun yliopisto järjesti Tiedepäivät syksyllä 2013, peli päätettiin ottaa osaksi tiedepäivien virallista ohjelmaa. Peli suunniteltiin uudelleen, jotta se sopisi paremmin tiedepäivien pääkohderyhmälle, 11–18-vuotiaille nuorille. Antonion ja Jeanin lisäksi silloisen NorTech Oulun muut tutkijat osallistuivat tähän pelin jatkokehitykseen. Tarkoituksena oli luoda peli, jonka avulla voitaisiin innostaa nuoria ottamaan huomioon ympäristöasiat uudella tavalla samalla, kun he rakentaisivat oman visionsa tulevaisuuden vihreästä ekokaupungista.

Pelin lopulliset muutokset tehtiin osana Vihreät kaupungit ja asutukset (Green cities and settlements – GREENSETTLE) Suomi-Venäjä -yhteistyöprojektia, jota rahoitti Karelia ENPI CBC -ohjelma. Tämä ohjelma, joka tukee Suomen ja Venäjän rajat ylittävää yhteistyötä ja pyrkii lisäämään hyvinvointia ohjelma-alueellaan, on mahdollistanut pelin julkaisemisen sen nykyisessä muodossa. Pelissä hyödynnetään monia GREENSETTLE-projektissa saavutettuja tuloksia, esimerkiksi eri teknologioita ja aluekehitykseen liittyviä parhaita käytäntöjä.

Pelin taustaa

Ekokaupunki -termillä tarkoitetaan yleensä sellaisia kaupunkeja, missä ihmisten hyvinvointi, yhteisöt ja ympäristö toimivat sovussa. Ekokaupungeissa ihmiset elävät terveellistä ja taloudellisesti tuottavaa elämää, samalla kun negatiiviset vaikutukset ympäristöön on pyritty minimoimaan. Tämä edellyttää sitä, että luonnonvarojen rajallisuus ja ympäristönsuojelu on huomioitu keskeisesti myös kaupungin taloudessa ja teollisessa toiminnassa. Ekokaupunki kasvattaa asukkaistaan toisensa huomioon ottavia vihreitä kansalaisia.

Ihanteellisessa ekokaupungissa käytetään siis ympäristöystävällisiä teknisiä ratkaisuja rakennuksissa, energian tuotannossa, liikenteessä sekä jätteiden ja veden käsittelyssä. Ekokaupungit ovat myös taloudellisesti hyvinvoivia. Ne tarjoavat töitä asukkailleen ja ovat kaupankäynnin keskuksia, niissä huolehditaan ihmisten hyvinvoinnista ja heidän tarpeistaan. Kaupunkien tulee tarjota myös erilaisia palveluita ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, jotta ihmiset voivat rentoutua ja tavata toisiaan. Pelissä kaupungin toiminnot on jaettu seuraavasti: Talot, Energia, Ruoka, Jätehuolto, Vesihuolto, Palvelut, Liikenne, Teollisuus ja Virkistys.

Pelin idea

Peli soveltuu erityisesti 11–18 vuotiaille nuorille, mutta myös aikuisille, joita kiinnostavat ympäristöasiat, teknologia ja tiede. Peli on ryhmille tarkoitettu tietopohjainen kilpailu. Ryhmien tulee visioida ja rakentaa pohjoisen haastaviin olosuhteisiin sopiva ekokaupunki, jossa he itse haluaisivat elää. Ryhmät hyödyntävät omaa aiemmin kartuttamaansa tietämystä ympäristöasioista sekä ohjeissa ja korteissa olevia tietoja. Näiden perusteella he valitsevat kaupunkiinsa niitä teknologioita ja muita ratkaisuja, joista hyötyvät niin ihmiset kuin ympäristökin.

Ryhmät rakentavat A0-kokoiselle karttapohjalle oman kaupunkinsa asettelemalla tälle pohjalle hankkimansa rakenteet ja teknologiat, joita ovat: 1. Talot, 2. Ruoka, 3. Energia, 4. Vesi, 5. Jätehuolto, 6. Teollisuus, 7. Palvelut, 8. Liikenne ja 9. Virkistys. Jokaisella osa-alueella on oma myyntipiste, josta voi ostaa alan ratkaisuja ja ryhmillä on käytettävissä tätä varten budjetti (esim. pieniä kiviä tai muita pelimerkkejä voidaan käyttää maksuvälineenä), jonka pitäisi riittää hankintojen tekemiseen 20 000 hengen kokoiselle kaupungille. Ryhmän koko ja niiden lukumäärä riippuu osallistuvista opiskelijoista. Ideaalinen ryhmäkoko on 4-6 henkilöä, kun taas maksimissaan ryhmiä voi olla 9 kappaletta (yhtä paljon kuin myyntipisteitä). Jos tämä ylittyy, myyntipisteille voi syntyä ruuhkaa pelin aikana.

Ryhmät perehtyvät tarjolla oleviin eri vaihtoehtoihin pelikirjan pohjalta ja tekevät suunnitelman, minkälaisia ratkaisuja ja rakenteita kaupunkiin tullaan hankkimaan. Kortit ostetaan myyntipisteistä, joiden hoitajat voivat avustaa ryhmiä hankintojen tekemisessä. Ryhmille voi antaa mahdollisuuden kartuttaa budjettiaan vastaamalla erilliseen aihepiiriin liittyvään kysymyslomakkeeseen. Koko peliä valvova pelimestari voi jakaa näitä ryhmille, jotka palauttavat ne hänelle tarkastettavaksi.

Kun kaupungin rakentamiseen varattu aika on käytetty (esim. 90 minuuttia), pelimestari ja myyntipisteiden pitäjät tarkastavat kaupungit. Arvioijat tarkistavat, että jokaisesta kaupungista löytyy tarpeeksi palveluita 20 000 hengelle. Myös korteista saatavat kultaiset tähdet lasketaan, sillä voittaja on se ryhmä, joka rakentaa kaikista ympäristöystävällisimmän kaupungin eli saa eniten kultaisia tähtiä. Eri ratkaisut kartuttavat näitä eri tavalla, parhaimmista saa eniten, tosin ne ovat usein myös kalliimpia, vievät ehkä eniten tilaa tai niitä saatetaan tarvita useampia asetetun asukasmäärän tarpeiden kattamiseksi. Ryhmät joutuvatkin suunnittelemaan hankintojaan tarkkaan. Budjetti ei välttämättä riitä parhaimpien ratkaisujen hankintaan joka asiassa. Arvioijat haluavat tietää myös miksi kukin kaupunki näyttää siltä kuin se näyttää. Nämä asiat ovat ratkaisevia silloin, jos useampi ryhmä päätyy samoihin pisteisiin (tähtiin) pelin lopussa.

 

Huom! Peli on jatkossa lainattavissa koulujen käyttöön Oulun yliopiston LUMA-keskukselta. Yhteydenotot pelin lainaamiseen liittyen: merja.vaaramaa@oulu.fi

Tämä artikkeli kuuluu kategorioihin Artikkelit, Peli, Puheenvuorot.
Saat kommentillesi kasvot rekisteröitymällä Gravatar-palvelussa.

Jaa Facebookissa