Olen neljännen vuoden kemian opiskelija, jonka kutsumus on johdattanut valitsemaan puoli vuotta sitten epäorgaanisen analyyttisen kemian suuntautumisvaihtoehdon.
Flunssa saapuu yliopistolle yhtä säännöllisesti ja varmasti kuin jokaiseen oppilaitokseen tässä maassa. Kun samoja käytäviä kulkee päivittäin tuhansia ihmisiä ja sadat kädet tarttuvat samoihin ovenkahvoihin, influenssaviruksen leviämiselle on otolliset olosuhteet.
Päivät seuraavat samanlaisina toisiaan; luentoja ja harjoituksia kahdeksasta neljään… paitsi, että kahta samanlaista päivää ei ole tainnut tänä syksynä sattua kertaakaan peräkkäin.
Opiskelijan päiviin mahtuu paljon muutakin kuin opiskelua. Toiset hankkivat lisätuloja iltatöissä, kun taas toiset urheilevat ja jotkut toimivat erilaisissa järjestöissä ja yhdistyksissä.
Kertaus on totisesti opintojen äiti. Omaehtoinen vanhojen asioiden kertaaminen vaatii kuitenkin valitettavasti yleensä sellaista tahdon lujuutta, jota ei ainakaan itseltäni tahdo löytyä.
Liikkuvan junan kyytiin ehtiminen ei ole helppoa eikä mukavaa, mutta sitä tulee aina silloin tällöin harjoitettua sivuaineiden kanssa.
Keväällä haettu ja myönnetty yliopiston harjoittelutuki mahdollisti harjoittelupaikan Metsäntutkimuslaitoksessa kesäkuukausien ajaksi. Työtehtäväni eivät olleet kemistin, vaan laborantin tehtäviä, mutta mielestäni harjoittelu oli erittäin hyödyllinen.
Olen neljännen vuoden kemian opiskelija, jonka kutsumus on johdattanut valitsemaan puoli vuotta sitten epäorgaanisen analyyttisen kemian suuntautumisvaihtoehdon.