Ohjelma

Kemian opetuksen päivien ohjelma koostuu luennoista ja työpajoista, joissa käsitellään Katse tulevaisuuteen -teeman alla mm. vihreää kemiaa, työturvallisuutta ja kemian alan työ- ja opiskelumahdollisuuksia.

Perjantai 13.4.2012

  • 9:00-9:30 ilmoittautuminen
  • 9:30-9:45 avaussanat
  • 9:45-11:00 luento 1
  • 11:00-12:00 lounas (omakustanteinen)
  • 12:00-12:45 työpaja 1
  • 13:00-13:45 työpaja 2
  • 14:15-15:00 työpaja 3
  • 15:15-16:00 työpaja 4
  • 18:00-21:00 iltajuhla Tiedekeskus Tietomaassa, ohjelmassa mm. oppimateriaalinäyttely, jättielokuva ja Tietomaan näyttelyihin tutustumista

Lauantai 14.4.2012

  • 8:30-9:00 ilmoittautuminen
  • 9:00-9:45 työpaja 5
  • 10:00-10:45 työpaja 6
  • 11:00-11:45 työpaja 7
  • 11:45-12:45 lounas (omakustanteinen)
  • 12:45-13:30 luento 2
  • 13:45-14:30 luento 3
  • 14:30-15:00 päätössanat

Perjantain työpajojen teemana on opetuskäytänteet ja -teknologiat ja lauantain työpajojen teemana tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet.

Lounasaikaan on mahdollista ruokailla ammattikorkeakoulun ruokalassa.

Luennot:

1) Onko kemikaalivarastosi kunnossa?  Merkinnät ja purkit paikoilleen, jätteet järjestykseen.
Elsi Torn, FM, KT, lehtori emerita

Kansainväliset säädökset edellyttävät kemikaalien käyttöturvatiedotteiden ja etikettien uusiutuvan siirtymäaikojen kuluessa.  Elämme siirtymäajassa. Varastointia ohjaavat säädökset ja työturvallisuuslaki sitovat myös oppilaitosten kemikaaleista vastaavia ja kemikaalien käyttäjiä.  Millaiset ovat varastotilat?  Miten kemikaalit niissä järjestetään? Olemme oppineet kompostoimaan ja kierrättämään, mutta mihin päätyvät laboratoriomme
kemikaalijätteet. Vaarallisten jätteiden kerääminen on järjestettävä niiden syntymispaikalla.

2) Digitaaliset kokeet kemiassa
Tiina Tähkä, Opetusneuvos, Opetushallitus

Miksi tietotekniikkaa pitäisi käyttää arvioinnissa? Miten tietotekniikkaa voi käyttää kemian arvioinnissa? Uudistuvatko ylioppilaskirjoitukset? Digitaalisiin kokeisiin liittyy monia mahdollisuuksia ja uhkakuvia.

3) Kehityksen kärjessä. Vahvaa vastuuta. Osa hyvää elämää. – Tätä kaikkea on kemiaan perustuva liiketoiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.
Riitta Talvenlahti, Kemian teollisuuden koulu-coach, Taloudellinen Tiedotustoimisto

Kemian osaajat ovat tulevaisuudessakin kysyttyä työvoimaa. Työelämän muutos, kansainvälistyminen ja kemianteollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet edellyttävät kuitenkin uudenlaista osaamista. Kemianteollisuuden koulu-coachin puheenvuorossa käsitellään mm. seuraavia teemoja: Millaisia ovat kemian uudet sovellusalueet? Mitä osaamista ja taitoja ne edellyttävät työelämään tulevilta nuorilta? Miten voimme auttaa nuoria löytämään kemian monet mahdollisuudet?

Työpajat:

  1. Perjantain työpajat taulukossa
  1. Lauantain työpajat taulukossa

A) Perinteisen oppimateriaalin, sähköisen ympäristön ja kokeellisuuden yhteensovittaminen yläkoulun kemian opetuksessa
Helena Muilu, Otava

Työstetään oppimistilanteen rakentamista lähtien oppilaiden havainnoista, joista hahmotellaan päätelmiä, syntynyttä tietorakennetta vahvistetaan oppimateriaalin tekstein ja harjoituksin.

Työpaja 1 pe 13.4. klo 12.00-12.45
Työpaja 2 pe 13.4. klo 13.00-13.45

B) Aineenopettajaopintojen satoa
Johannes Nissinen, Jenni Kaikkonen ja Heidi Kemi, Oulun normaalikoulu, Oulun yliopisto

Reaktionopeuden graafista ja matemaattista mallintamista lukion opetuksessa: Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten oppilaat kokevat reaktionopeuksien käsittelyn graafisen ja matemaattisen mallintamisen avulla vaikuttavan asian oppimiseen ja hahmottamiseen.

Animaatioiden käyttö molekyylien avaruusrakenteen opetuksesssa: Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tarpeelliseksi oppilaat kokevat havainnollistavien animaatioiden käytön molekyylien kolmiulotteisen rakenteen opetuksessa. Aineisto koostuu oppilaiden mielipiteistä ja kokemuksista.

Työpaja 1 pe 13.4. klo 12.00-12.45

C) Edumol: Avoin verkkopohjainen kemian visualisointiympäristö
Johannes Pernaa, Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto

Työpajassa tutustutaan Edumoliin, joka on avoin verkkopohjainen kemian visualisointiympäristö. Edumol koostuu kolmesta osasta: 1) mallinnusharjoituksista, 2) molekyylitietokannasta ja 3) linkkilistasta. Työpajan tavoitteena on, että jokainen opettaja pystyy hyödyntämään molekyylimallinnusta oman opetuksensa tukena. Työpaja soveltuu sekä yläkoulun että lukion opettajille.

Lisätietoa: www.edumol.fi/mallinnus ja http://www.luma.fi/artikkelit/489/uusi-artikkelisarja-alkaa-jmol-kemianopetuksen-tukena

Työpaja 1 pe 13.4. klo 12.00-12.45
Työpaja 2 pe 13.4. klo 13.00-13.45

D) Molekyyligastronomia kemian opetuksessa
Anna-Sofia Vilhunen, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopisto

Työpajassa tutustutaan molekyyligastronomiaan ja tutustutaan konkreettiseen esimerkkiin, jossa molekyyligastronomiaa käytetään lähtökohtana oppilaan argumentointitaitojen tukemisessa kemian opetuksessa.

Työpaja 1 pe 13.4. klo 12.00-12.45
Työpaja 2 pe 13.4. klo 13.00-13.45

E) Tutkimuksellisuus lukion kemiassa
Päivi Tomperi, Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin yliopisto

Kokeellinen työskentely voi luoda mielekkään oppimiskokemuksen riippuen siitä, kuinka se toteutetaan. Tutkimusten perusteella tiedetään, että tutkimuksellinen lähestymistapa (inquiry) voi edistää mielekästä oppimista ja korkeamman tason ajattelutaitojen kehittymistä oppijoissa. Kuinka toteuttaa tutkimuksellisuutta lukion kemian kokeellisessa opetuksessa? Oppikirjoista löytyy paljon kokeellisia työohjeita, mutta mitä niistä valitsen? Pohdimme oppikirjojen työohjeita laadullisesti tutkimuksellisesta näkökulmasta.

Työpaja 1 pe 13.4. klo 12.00-12.45
Työpaja 2 pe 13.4. klo 13.00-13.45

F) Miksi kemiaa opiskellaan ja miksi ei?
Veli-Matti Vesterinen, Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin yliopisto

Tutkimustietoa ja keskustelua syistä, miksi kemiaa opiskellaan tai jätetään opiskelematta. Lisäksi ideoidaan keinoja, jolla kemian suosiota voisi olla mahdollista nostaa.

Työpaja 2 pe 13.4. klo 13.00-13.45

G) Havainnolliset FyKe 7–9 KEMIAn demot ja työt yläkoulussa
Outi Pikkarainen ja Anne Kangaskorte, Sanoma Pro

Käytännön ideoita KEMIAn töiden toteuttamiseen 7-9 luokkalaisten kanssa.

Työpaja 3 pe 13.4. klo 14.15-15.00
Työpaja 4 pe 13.4. klo 15.15-16.00

H) Pintavedestä juomavettä
Juha Ahola, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, Oulun yliopisto ja  Jaakko Rämö, Thule instituutti, Oulun yliopisto

Työpajassa käsitellään vedenkäsittelyn viitekehyksessä opetuksen tarpeisiin ja tueksi erilaisia opetusaihioita. Esillä mm. laboratoriotöitä, laskuharjoituksia ja demoja.

Työpaja 3 pe 13.4. klo 14.15-15.00

I) Kemian ilmiöiden simulointi molekyylitasolla TVT:aa hyödyntäen
Lauri Vihma, Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin yliopisto

Mallit ovat olennainen osa kemiaa. Kemian ilmiöitä aineen rakenneosien mittakaavassa tarkastellaan ja selitetään etenkin visuaalisten mallien avulla. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys mahdollistaa vuorovaikutteisten, dynaamisten ja visuaalisten molekyylitason mallien, simulointien käytön kemian opetuksessa. Työpajassa esitellään WWW:ssä maksuttomasti saatavilla olevia simulointimahdollisuuksia.

Työpaja 3 pe 13.4. klo 14.15-15.00
Työpaja 4 pe 13.4. klo 15.15-16.00

J) Laboratorion työturvallisuuden opetus
Elsi Torn

Konkreettisia ideoita ja demonstraatio-ohjeita työturvallisuuden opetukseen
vuorovaikutteisin työtavoin.

Työpaja 3 pe 13.4. klo 14.15-15.00
Työpaja 4 pe 13.4. klo 15.15-16.00

K) Historiallinen lähestymistapa kemian keskeisten käsitteiden opetuksessa I
Jaakko Liimatta, Sonja Martikainen, Päivi Kousa, Xingting Zeng, Anna-Sofia Vihunen, Sakari Tolppanen, Minna Jääskeläinen ja Rajka Kavonius; Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto

Kemian opetuksen keskeiset alueet II -kurssin opiskelijat perehtyivät tärkeiksi kokemiinsa kemian käsitteisiin ja kehittivät aiemman tutkimustiedon perusteella käytännön aktiviteetteja aiheiden käsittelyyn. Aktiviteettien toteutukseen valittiin historiallinen lähestymistapa, jonka avulla voidaan käsitellä kemian käsitteiden ja ilmiöiden lisäksi myös kemian luonnetta kehittyvänä luonnontieteenä.

Tässä posteriesityksessä kurssin opiskelijat esittävät kehittämänsä aktiviteetit ja tutkimustietoa niiden vaikutuksista. Vaikka laaditut ratkaisut on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoiden oman opetuksen tarpeisiin, voidaan niitä hyödyntää laajemminkin kemian opetuksessa eri asteilla. Työpajassa käsiteltävät aiheet liittyvät atomimalleihin, jaksolliseen järjestelmään, ainemäärään ja mooliin, sekä sähkökemiaan.

Työpaja 3 pe 13.4. klo 14.15-15.00
Työpaja 4 pe 13.4. klo 15.15-16.00

L) Kemian ratkaisuja ympäristöongelmiin
Marianne Juntunen, Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin Yliopisto

Vuorovaikutteinen luento esittelee kemian ratkaisuja lukuisiin ympäristöongelmiin ja linkittää ne opetussuunnitelmien sisältöihin. Tavoitteena on esitellä opettajille vanhoja ja uusia vihreän kemian ratkaisuja ympäristöongelmiin. Voimaannuttava ajatus, että ongelmiin voidaan vastata kemian avulla, voi motivoida oppilaitakin toimimaan ja opiskelemaan luonnontieteitä. Tuo toki luentoa rikastuttamaan omakin ideasi tai uusin tieto!

Työpaja 4 pe 13.4. klo 15.15-16.00

M) Kemian opiskelusta ja työpaikoista
Jouni Pursiainen, Dekaani, Luonnontieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Tietoa kemiaan pohjautuvista opiskelupaikoista ja niihin liittyen hakuehdoista, valintakokeista, hakijatilastoista ja työllistymisestä. 

Työpaja 5 la 14.4. klo 9.00-9.45

N) Tuotteen elinkaaren tutkimusprojekti
Marianne Juntunen, Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin yliopisto

Tavoite: Opettajat kehittävät pienryhmissä yläkouluun suunnitellun ”Tuotteeni elinkaari” -opetusmallin osia.

Opetusmallissa oppilaat selvittävät pienryhmässä ”tuotteen elinkaari” -käsitettä ja tutkivat itse valitsemansa tuotteen elinkaarta. Projektin valmisteluun ja esitykseen käytetään 5 – 10 oppituntia, joista osa on integroitu maantiedon tai kielten tuntien kanssa. Oppilaat tallentavat tuotoksensa verkko-oppimisalustalle, johon jokainen ryhmä myös opponoi (kommentoi) toisen ryhmän tuotosta. Lopuksi tuotteiden elinkaaret esitellään vapaamuotoisesti sopivalle yleisölle.

Työpaja 5 la 14.4. klo 9.00-9.45
Työpaja 6 la 14.4. klo 10.00-10.45

O) Sosiaalinen media opetuskäytössä
Päivi Ojala, Liikkeelle! -hanke, Kalajoen lukio ja Heureka

Sosiaalisen median opetuskäytössä korostuvat ilmiöpohjainen oppiminen ja yhteisöllisyys. Pääpaino on käytännön harjoittelussa ja omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Oppiainerajat ylittävä opetus esim. aihekokonaisuuksien toteuttamisessa mahdollistuu. Aihetta tai kohdetta voi lähestyä eri oppiaineiden näkökulmasta tallentaa, tiedot Linkin ryhmätiedostoon ja kartta-alustalle sekä kommentoida tuloksia että keskustella ryhmässä.

Työpaja 5 la 14.4. klo 9.00-9.45

P) Kemiaa kentällä: Ympäristökemiaa
Jouni Vainio, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL

Ympärisöasiantuntijoiden keskusliitto esittelee ympäristöalojen monipuolisuutta, edunvalvontatyönsä pohjaksi tuottamaansa tietoa jäsenkuntansa koulutuksesta, palkkauksesta, sijoittumisesta työmarkkinoille sekä työmarkkinatutkimusta, vastavalmistuneiden sijoittumistutkimusta ja opiskelijoiden kesätyöpaikkakartoitusta.

Työpaja 5 la 14.4. klo 9.00-9.45

Q) Onko kasvatuksella vaikutusta ympäristövastuulliseen käyttäytymiseen? Nuorten asenteet ja muutoksen mahdollisuus. Tutkimuksen näkökulmaa kestävän kehityksen kasvatukseen.
Seppo Saloranta, rehtori Hönttämäen koulu, tutkijakoulutettava Helsingin yliopisto

Esitys käsittelee ympäristövastuulliseen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, joista arvot ja asenteet ovat keskeisiä. SEED hankkeessa tutkittiin, miten kestävän kehityksen kasvatus toteutuu suomalaisissa kouluissa. Tutkimuksen mukaan oppilaan koulukokemuksilla on merkitystä ympäristömyönteisen asenteen ja ympäristövastuullisten toimintatapojen kehittymiseen.

Työpaja 5 la 14.4. klo 9.00-9.45 TYÖPAJA ON PERUTTU.

R) Koagulaatio ja flokkaus osana vedenkäsittelyä
Tero Luukkonen, Pohjois-Suomen Kemistiseura ry

Työpajassa toteutetaan laboratoriomittakaavassa veden sisältämien humus- yms. orgaanisten yhdisteiden koagulaatio ja flokkaus eli ns. kemiallinen saostus. Koagulaatio ja flokkaus ovat keskeisiä Suomen humuspitoisten pintavesien käsittelyvaiheita. Humusyhdisteet aiheuttavat veteen maku- ja värivirheitä sekä toimivat prekursoreina esimerkiksi syöpävaarallisten halogenoitujen orgaanisten yhdisteiden muodostumisessa.

Työpaja 6 la 14.4. klo 10.00-10.45
Työpaja 7 la 14.4. klo 11.00-11.45

S) Analyysilaitteet kemian kouluopetuksessa, spektrofotometri
Marja Happonen, Kemianluokka Gadolin, Helsingin yliopisto

Työpajassa tutustutaan analyysilaitteiden käyttöön kemian kemian opetuksessa eri opetusasteilla ja keskustellaan analyyttisten menetelmien käytöstä tutkimuksessa ja teollisuudessa käytännön esimerkein.

Työpajassa tutustutaan lisäksi tarkemmin spektrofotometrin toimintaperiaatteisiin ja tehdään muutamia spektrofotometrisia mittauksia, joiden avulla teoria selventyy käytännössä. Keskustelu menetelmän luotettavuudesta ja tarkkuudesta sekä näihin vaikuttavista tekijöistä avaa aihetta pidemmälle. Työpajassa esittellään spektrofotometrin monia mahdollisuuksia opetuskäytössä. Spektofotometri on yksi Kemianluokka Gadolinissa (www.kemianluokka.fi) käytettävistä analyysilaitteista ja se on myös lainattavissa kouluille.

Työpaja 6 la 14.4. klo 10.00-10.45
Työpaja 7 la 14.4. klo 11.00-11.45

T) Historiallinen lähestymistapa kemian keskeisten käsitteiden opetuksessa II
Mervi Mali, Sonja Meriläinen, Vuokko Lipponen, Milja Helenius, Christian Franklin, Joonas Hippeläinen, Topi Kotamäki ja Jesse Mikkonen; Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto

Kemian opetuksen keskeiset alueet II -kurssin opiskelijat perehtyivät tärkeiksi kokemiinsa kemian käsitteisiin ja kehittivät aiemman tutkimustiedon perusteella käytännön aktiviteetteja aiheiden käsittelyyn. Aktiviteettien toteutukseen valittiin historiallinen lähestymistapa, jonka avulla voidaan käsitellä kemian käsitteiden ja ilmiöiden lisäksi myös kemian luonnetta kehittyvänä luonnontieteenä.

Tässä posteriesityksessä kurssin opiskelijat esittävät kehittämänsä aktiviteetit ja tutkimustietoa niiden vaikutuksista. Vaikka laaditut ratkaisut on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoiden oman opetuksen tarpeisiin, voidaan niitä hyödyntää laajemminkin kemian opetuksessa eri asteilla. Työpajassa käsiteltävät aiheet liittyvät kineettiseen kaasuteoriaan, reaktiotasapainoon, happoihin ja emäksiin, sekä orgaanisiin reaktioihin.

Työpaja 6 la 14.4. klo 10.00-10.45
Työpaja 7 la 14.4. klo 11.00-11.45

U) Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikkö esittäytyy
OAMK, Tekniikan yksikön henkilökunta

Tule tutustumaan Tekniikan yksikön opintojen sisältöihin ja rakenteisiin sekä Oulun kampuksen tiloihin! Työpajassa pääset tutustumaan mm. OAMK:n kemian laboratorioiden tiloihin ja laitteisiin sekä painettavaan elektroniikkaan.

Työpaja 6 la 14.4. klo 10.00-10.45

V) Perustutkimuksella teknologiaa
Oulun yliopiston kemian laitoksen henkilökunta

Vesi on elämän lähde. Sen arvo tulee korostumaan globaalissa taloudessa – toisilla sitä on, toisilla ei. Vesi on olennainen tekijä tulevaisuuden vaatimuksissa. Työpaja tarjoaa tietoiskun  teemalla ”Monimuotoinen vesi”.

Työpajan toinen aihe liittyy jalokaasujen kemiaan. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisen jalokaasuyhdisteen valmistamisesta. Työpajaan liittyy pienimuotoisia demonstraatioita.

Työpaja 7 la 14.4. klo 11.00-11.45

W) Laboratorioalan ammattilaiseksi
Tapio Patrikainen, Maarit Lahtinen, Sari Kiviniemi, ja Kaisa Varis, Oulun seudun ammattiopisto OSAO, Kau,t

Tule tutustumaan laboratorioalan koulutukseen ammattiopiston tiloihin. Työpajassa esitellään laboratorioalan koulutuksen sisällöt, työpaikat, tilat ja laitteet.

Työpaja 7 la 14.4. klo 11.00-11.45

X) Kemian opiskelijoiden motivaation tutkiminen ja tukeminen
Matti Niemelä ja Johanna Havia, Kemian laitos, Oulun yliopisto

Työpajassa käsitellään kemian opiskelijoiden motivaation tutkimista kyselylomakkeen ja haastattelujen avulla. Kyselyn tulosten perusteella voidaan arvioida, kuinka motivoituneita opiskelijat ovat sekä motivaation jakautumista sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Yksilöhaastattelulla puolestaan voidaan kartoittaa tarkemmin esimerkiksi kokemuksia opetusjärjestelyjen vaikutuksista motivaatioon.

Työpajassa käydään läpi myös käytännön esimerkki PBL -pohjaisesta opetusjärjestelystä, jolla voidaan lisätä motivaatiota ja parantaa oppimistuloksia atomispektrometristen menetelmien (AAS, ICP-OES) opetuksessa.

Työpaja 6 la 14.4. klo 10.00-10.45

Y) Kemian opetuksen kehittäminen Jyväskylän yliopistossa
Tiina Kiviniemi, Pirjo Häkkinen ja Lassi Pyykkö, Kemian laitos, Jyväskylän yliopisto

Työpajassa tutustutaan Jyväskylän yliopiston kemian opetuksen kehittämiseen eri koulutustasoilla. Esimerkkeinä käsitellään kemian peruskurssien luentojen ja laboratoriotöiden muutoksia kohti vuorovaikutteista ja tutkimuksellista otetta, kokeellisuuden vaikutusta luokanopettajien käsityksiin alakoulun FYKEstä sekä vetysidoksen opettamista lukiossa.

Työpaja 3 pe 13.4. klo 14.15-15.00

Z) Kokemuksia Tutkimalla oppii TUKEMIA -hankkeen puitteissa tehdyistä projekteista
Maija Rukajärvi-Saarela, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kaija Soini, Kuusiston koulu, Toholampi ja Päivi Ojala, Kalajoen lukio

Työpajassa tarkastellaan Tutkimalla oppii TUKEMIA -hankkeesta saatuja kokemuksia erilaisita case -projekteista, joita on tehty esim. yläkoulussa, lukiossa ja ammattikorkeakoulussa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kaikilla koulutusasteilla opetustyötä tekevien työelämäosaamista ja tuottaa uutta luonnontieteellistä opetusmateriaalia kehittämällä teollisuudesta ja ympäröivästä elinpiiristä nousevia ja eri koulutustasoihin soveltuvia kemian kurssisisältöjä. Hankkeesta lisää osoitteessa http://projekti.centria.fi/tukemia.

Työpaja 2 pe 13.4. klo 13. 00-13.45

Å) Tekniikan kemia Oulun ammattikorkeakoulussa
Oulun ammattikorkeakoulun henkilökunta

Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Miten kiillotan keittiössä hopeaesineet? Miksi kosteus leviää talossa? Miksi vesijohtoverkostossa voidaan virtausuunnassa kupariputki liittää rautaputken perään, mutta ei päinvastoin? Mihin perustuu lyijyakun toiminta?

Työpajassa tutustutaan tekniikan kemian tenttikysymyksiin Oulun ammattikorkeakoulussa. Lisäksi työpajasta saa tietoa hakemisesta OAMK:n tekniikan yksikköön, mm. kemian kysymyksistä valintakokeessa ja pistemääristä.

Työpaja 7 la 14.4. klo 11.00-11.45


OuLUMA toisaalla

LUMA-uutisia


LUMA-sanomat
  • Yhteysvirhe