
Kaksi kuukautta kaivoksella
11.6.2018 | Ville Kallio
Nyt mennään kesäkuun alkua ja uudessa työssä on tullut oltua pian parisen kuukautta. Käydään hieman läpi sitä, mitä tämä työ pitää sisällään.
Nyt mennään kesäkuun alkua ja uudessa työssä on tullut oltua pian parisen kuukautta. Käydään hieman läpi sitä, mitä tämä työ pitää sisällään.
Kirjoitan tätä huhtikuun ensimmäisellä viikolla, pääsiäisen jälkeen. Maaliskuu oli kiireinen. Alkukuu meni uutta asuntoa etsiessä ja kuun puolivälissä käytin vajaan viikon auton etsimiseen. Uusi asunto löytyikin melko helposti, Sotkamosta. Se on puolta pienempi kuin vanha asuntoni, mutta on ehkä hieman hyväkin, että pääsen turhista nurkissa lojuneista rojuista eroon.
Tällä kertaa oli tarkoitus aloitella matkakertomusta viime syksyn roadtripistä, mutta koska kertomus on vielä kesken, voisin kirjoitella tähän väliin jotain ajankohtaisempaa. Tähän aikaan vuodesta työnhaku on monilla hyvin ajankohtainen asia, joten kertoillaanpa hieman omista työnhakukuvioista valmistumiseni jälkeen.
Onpa tämä kirjoitusoperaatio taas venynyt. Tekstiä olen aloittanut joskus lokakuun loppupuolella ja nyt eletään joulukuun puoliväliä, joten on varmaan aika tämäkin raakile pusertaa valmiiksi. Johonkin se aika aina menee, vaikkei mitään erityistä tekisikään.
Johan tuo aika on taas vierähtänyt ja kesä alkaa hiljakseen kallistua syksyn puoleen. Melko pitkälti on töiden parissa aika mennyt, joskin siinä sivussa on päässyt kyllä mukavasti lomailunkin makuun.
Edellisen blogin kirjoittamisen aikaan tein graduuni viimeisiä hienosäätöjä. Nyt sekin on kaukana takanapäin ja eepos onnellisesti paketissa… Ja valmistumaankin olen tässä ehtinyt.
Viime syyskuussa edellistä gradupäivitystäni kirjoittaessani ajattelin olevani jo lähellä urakan loppua. Tuolloin kasailin graduni pääpiirteistä koostuvaa tiivistelmää GTK:n mineraalipotentiaalin arviointiprojektin loppuraporttia varten. Varsinainen gradun pohdinta-osio oli tuossa vaiheessa vielä melko alkutekijöissään, mutta ajattelin, että sen kirjoittaminen olisi pikainen juttu. No sitä se ei todellakaan ollut.
Taas meinasi venyä tämä blogin kirjoittaminen kun olen ollut takerossa noiden gradukoukeroiden kanssa lähes 24/7. Onneksi siinäkin urakassa alkaa viimein näkyä valoa tunnelin päässä; siitä ehkä vähän myöhemmin. Nyt tähän asiaan. Viime vuoden puolella aloittelin matkakertomusta syksyisestä Norjan miniroadtripistä. Laitetaan se nyt tässä blogissa pakettiin niin päästään vähän ajankohtaisempiin asioihin sitten seuraavalla kertaa.
Viime blogissa tuli uhottua siitä Norjan reissusta kirjoittamisella. Ajattelinkin, nyt kun pääsin taas tähän kirjoittamisen makuun, kertoa tuosta elokuisesta autoreissusta Käsivarren Lappiin ja Pohjois-Norjaan. Koska tekstiä todennäköisesti tulee melko reilusti, taidan jakaa stoorin kahteen osaan.
Niin se on aika taas vierähtänyt ikään kuin varkain. Jonkinlaisen gradupäivityksen ajattelin ensin kirjoittaa, mutta jätetään se nyt vielä vähän myöhemmäksi ja laitetaan tuolle kesätyötarinalle päätepiste ettei se jää kummittelemaan tuonne tekemättömien töiden loputtomaan listaan.
Edelliskerralla tuli päivitettyä hieman gradu-tilannetta. Tällä kertaa voisi jatkaa sitä kesken jäänyttä kesätyökertomusta. Edellisellä kerralla saatiin kartoituskuviot Pelkosenniemellä valmiiksi ja siirryttiin Kemihaaraan, josta meille oli varattu majoitus seuraavalle 10 päivän työjaksolle.